Kesän aikana on tapahtunut paljon, mutta toisaalta elämä on tutuissa uomissaan. Mitäpä sitä täällä sanomaan - näemmä. Toisaalta on ollut vaikeuksia muistaa kirjoittaa asioita paperillekaan, tänään sitten raapustin päiväkirjaan kolmen viikon takaisia tapahtumia. Muistan ne kyllä, ei siinä mitään, mutta vähän hölmö olo kuitenkin. En oikein tiedä - oikeastaan elämä on hyvällä mallilla. Ihmiset ovat hankalia ja ihmissuhteet ovat hankalia, mutta minähän tässä varsinkin olen hankala, kun en osaa ajatella juuri muuta kuin ihan kohta alkavaa vaihtovuotta. Juuri nyt tuntuu siltä, että asiat ovat oikeinkin hyvin.

Ovat ne. Mä en valita yhtään ja muita suoria sitaatteja tähän voisi läiskiä pitkäänkin, mutta eivät ne tosiasioita muuttaisi. Sen sijaan totuus taitaa olla, että kovat ajat ovat edessäpäin. Sitä odotellessa, siis.