Ylhäällä, alhaalla, ylhäällä, alhaalla. Ei sillä että olisin maanis-depressiivinen (epäkorrekti termi, tiedetään), mutta ainakin olen tainnut kuunnella liikaa CMX:ää. Tai sitten otan asiat liian henkilökohtaisesti. Never know.

21:02 olin kuitenkin korkeammalla kuin aikoihin. Ja nyt olen taas, vaikka välillä käytiinkin nollassa - tutkielmaa sylkevä tulostin saa tytön voitonriemuiseksi kun deadline on huomenna (ja taas ehdittiin).  Näinä päivinä hengenheimolaiset saavat hymyilemään vinosti: "niin ne sanoo aina mullekin!"

Loppujen lopuksi taidan jäädä tänään plussan puolelle: ilmaista kaakaota, suklaavanukasta koulun ruokalassa, epäjärkevää seuraa jäisessä tuulessa, hymyjä ja upeasti mennyt esitys & voitonriemu x2.